Kokemuksia jakaen saa tukea

Tiistai 5.6.2012 - Anja Alasilta


vertaiset.jpg

Sana vertaistuki vilahtele harvoin ihmisten arkipuheessa. Sitä enemmän käsitettä viljelevät esimerkiksi vammais- ja omaisjärjestöt. Myös Riihimäen Kehitysvammatuen kotisivuille se on putkahtanut.

Jäljet johtavat samoille sanatehtaille, joissa käsitteitä yleensäkin kyhätään kasaan. Valtion virkamiehet ovat erityisen ihastuneita moniosaisiin yhdyssanoihin. He yrittävät päivästä toiseen ujuttaa niitä jokapäiväiseen yleiskieleemme.

Jotkut asiantuntijat uskovat yhä, että tosi viisas on se, joka puhuu ja kirjoittaa käsittämättömiä. Siksi tavallisella ihmiselle tulee usein vähän outo olo vaikkapa kehitysvammaisten asioita käsittelevillä verkkosivustoilla.

Mikä ihmeen vertaistuki?

Piti oikein tutkia, mitä eri tahot trendikkäällä sanalla vertaistuki mahtavat tarkoittaa.

Ei kovin luotettava Wikipedia ottaa niin byrokraattisen kannan, että heti epäilyt heräsivät:

"Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välillä tai ryhmässä."

"Vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpieläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, keskinäiseen solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen."

Jo on hienoa! Pahiten särähtää järjestelmällisyyden vaatimus, mutta kaiken kaikkiaan rima nousee tuota lukiessa aika korkealle.

Pääasiassa ammattilaisille tarkoitettua Sosiaaliporttia voi onnitella hyvästä otsikosta:

"Vertaituki - en olekaan ainut"

Teksti itsessään on sitä samaa, johon esimerkiksi me kehitysvammaisten ihmisten omaiset olemme saaneet vuosien mittaan tottua: paljon hienoja sanoja omituisessa järjestyksessä, mutta asia ei tunnu juuri etenevän.

Jutellaan, kun tavataan

Kaikki kunnia organisoidulle vertaistuella. On hienoa, että Riihimäen Kehitysvammatuen tarjontaan kuuluu muun muassa Erityis-Ellit, joka on vertaisryhmä pienten erityislasten vanhemmille.

Enimmäkseen vertaistuki näyttää meidän yhdistyksessämme olevan kyllä aika villiä ja vapaata. Kun tavataan vaikkapa kokouksessa, jutellaan vähän myös virallisen asian vierestä. Usein nauretaan yhdessä. Ainakin minä voisin kuvitella joskus myös itkeä tirauttavani, jos sattuisi olemaan aihetta.

Pidän viikko viikolta enemmän Riihimäen Kehitysvammatuen suoran toiminnan mallista. Hoidamme yhdessä niitä hommia, joista on iloa ja hyötyä paikkakunnan kehitysvammaisille. Ei siinä sen kummempia strategiaseminaareja tarvita.

Jos ryhtyisimme analysoimaan esimerkiksi vertaistuen käsitettä, emme luultavasti saisi aikaan mitään konkreettista. Ilman viisasteluakin henkistä tukea virtaa ihmiseltä toiselle ja taas takaisinpäin.

Kannattaa tulla kokeilemaan.

Avainsanat: Vertaistuki, Riihimäen Kehitysvammatuki


Kommentit

5.6.2012 20:34  Mirja Piranta

Hyvä, Anja! Kirjoitit täyttä asiaa. Sivusta katsellen olen minäkin todennut, että Riihimäen Kehitysvammatuessa tehdään oikeita asioita konkreettisesti. Kukaan ei elvistele pelkillä hienoilla sanoilla, jolloin tapahtuu käytännössä.

Käytännön teot ovat se mitä tarvitaan.

5.6.2012 21:36  Anja Alasilta

Kiitos kommentista, Mirja!
Miten paljon kehitysvammaisten asioita saataisiinkaan Suomessa eteenpäin, jos fiinien projektien sijasta paiskittaisiin edes yhden vuoden ajan käytännön töitä.

6.6.2012 15:10  Sirkka Tuominen

Kiitos vertaistuesta, Anja, yhdistysväki ja muut kehitysvammaisten ystävät!
Hyvällä porukalla hommat hoituu.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini