Kehitysvammaisten asuntojono vaatii pikaisia toimia

Riihimäen Kehitysvammatuki ry on lähettänyt  Riihimäen sosiaali- ja
terveyslautakunnalle seuraavan kannanoton:

Nopeasti asuntoja Riihimäen kehitysvammaisille

Vammaispalvelulain 3 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Saman lain 8 § sisällyttää kunnan järjestämisvastuun piiriin palveluasumisen.

Riihimäen Kehitysvammatuki ry on jo vuosia toistuvasti muistuttanut kaupungin edustajille kotona asuvien kehitysvammaisten itsenäistymis- ja asumistarpeista. Vastaukseksi olemme saaneet periaatteellista myönteisyyttä mutta emme konkreettisia päätöksiä.

Milloin kehitysvammaisten vuoro?

Sosiaali- ja terveyslautakunta on nyt saanut käsiteltäväkseen myös valtuustoaloitteen asuntojen järjestämisestä kehitysvammaisille. Olemme huolestuneita sosiaali- ja terveyslautakunnalle annetusta päätösesityksestä:

”Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut ovat osa laajempaa vammaisten palvelujen kokonaisuuden ja toteuttamistapojen kehittämistä. Tähän liittyen perusturva tulee vuoden 2014 aikana laatimaan suunnitelman kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä.” 

Ihmettelemme, miksi kehitysvammaisten asumisasiat olisi pakko niputtaa suureen ja aikaa vievään kokonaisratkaisuun, kun muiden erityisryhmien asumistarpeita on voitu hoitaa erillisratkaisuilla.

Asuntojono on nyt tosiasia

Kaupungin perusturvan edustajat antoivat aiemmin ymmärtää, ettei kehitysvammaisilta asunnontarvitsijoilta tarvita virallista hakemusta, koska tarpeet ovat muutenkin kaupungin tiedossa.

Nyt kaupunki on saanut useita asuntohakemuksia sekä pyyntöjä palvelusuunnitelman tarkistamisesta. Tietojemme mukaan kaikki asuntoa lähivuosina tarvitsevat eivät ole vielä hakijoiden joukossa. Iäkkäiden vanhempien kanssa asuvien kehitysvammaisten asunnontarve voi tulla ajankohtaiseksi hyvinkin äkillisesti. Koko ajan on myös varttumassa uusia henkilöitä siihen ikään, jossa itsenäistytään ja muutetaan kotoa.

Vammaispalvelulain 3 a §:n mukaan selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi.

Saman pykälän mukaan palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

Riski Riihimäen maineelle

Yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut aiempaa suopeammaksi kehitysvammaisille. Media ja valvovat viranomaiset ovat valppaampia kuin takavuosina. Myös lähiaikoina ratifioitava YK:n vammaissopimus korostaa vammaisten oikeuksia.

Tuore esimerkki on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta saamat moitteet. Niiden aiheena oli kehitysvammaisten ja autistien pallottelu terveyspalveluissa. (http://yle.fi/uutiset/etela suomen_aluehallintovirasto_terveyspalvelut_pallottelevat_autisteja_toinen_toisilleen/7130458)

Riihimäellä toimii poikkeuksellisen aktiivinen kehitysvammaisten tukiyhdistys, joka on toistuvasti tarjonnut asiantuntemustaan kaupungille, kun asumispalveluja ryhdytään kehittämään.

Toivomme, että yhteistyö käynnistyy nyt niin nopeasti, ettei yhdistyksen tarvitse ryhtyä enää voimakkaampaan vaikutustyöhön. 

Kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa

Kehitysvammaisten asumistarve on niin polttava, ettei palvelujen järjestäminen voi enää odottaa kaikkia erityisryhmiä koskevia kokonaissuunnitelmia.Riihimäen Kehitysvammatuki ry näkee lautakunnalle tarjotussa ratkaisussa sen vaaran, että kehitysvammaisten tarpeet jäävät jälleen kerran muiden jalkoihin.

Vaadimme, että Riihimäelle on saatava vähintään kymmenen uutta, kehitysvammaisille soveltuvaa asuntoa vuoden 2015 loppuun mennessä.Tavoitteen saavuttamiseksi ehdotamme kahta vaihtoehtoista etenemistapaa:

A.  Kokonaisselvitys kehitysvammaisten asumistarpeista syyskuun 2014  loppuun mennessä yhdessä

     ASPAn tai muun vastaavan asiantuntijaorganisaation kanssa.

     (Kahteen tuoreeseen selvitykseen voi tutustua netistä: http://www.aspasaatio.fi/aspan-julkaisut)

B.  Alustava tarjous- tai tietopyyntö Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle, ASPAlle ja Etevalle siitä, 

     miten ne ratkaisisivat

     1. akuutin asuntotarpeen     

     2. Riihimäen kehitysvammaisten asumispalvelujen kehittämisen pitemmällä aikavälillä

Vastausten perusteella kaupunki tekee syyskuun loppuun mennessä päätöksen siitä, minkä kumppanin  kanssa se ryhtyy viemään asumisasiaa eteenpäin.

Olemme mielellämme mukana kaikessa valmistelutyössä, jonka tavoitteena on parantaa kehitysvammaisten huonoa asuntotilannetta Riihimäellä.

Riihimäen Kehitysvammatuki ry

Perustelut lainsäädännössä

Perustuslaki

9 §

Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

19 §

Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

Vammaispalvelulaki

3 §

Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä

Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.

7 §

Palvelujen kehittäminen

Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle.
Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään kunnan tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat.

Vammaista henkilöä on palveltava ja palveluja järjestettävä ottaen huomioon hänen äidinkielensä.

8 §

Vammaisille tarkoitetut palvelut

Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle.

Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kuntoutusohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen sisällöstä sekä kuljetuspalvelujen ja palveluasumisen sisällöstä ja järjestämisestä.

Erityishuoltolaki

2 §

Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain nojalla muutoin säädetään tai määrätään:
1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet;
2) terveydenhuolto;
3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus;
4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta;
5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen;
6) yksilöllinen hoito ja muu huolenpito;
7) henkilön aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan tai hänelle muuten läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta;
8) tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluksista;
9) kehityshäiriöiden ehkäisy; sekä
10) muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta.

35 §

Yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa on pyrittävä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan mutta joka ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin.
Erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa.

Asiakaslaki

4 §

Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain 10, 18 ja 20 §:ssä. Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuudesta järjestää sosiaalihuoltoa suomen ja ruotsin kielellä säädetään sosiaalihuoltolaissa.

5 §

Asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista

Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.
Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen.
Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta.

Jos on kysymys asiasta, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, on tulkitsemisesta ja kääntämisestä huolehdittava siten kuin hallintolain 26 §:ssä säädetään.

8 §

Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.

Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintolaissa.
Asiakkaan tahdosta riippumattomista toimenpiteistä sekä asiakkaan hoitoon tai huoltoon liittyvistä pakotteista ja rajoituksista sekä niitä koskevasta päätöksentekomenettelystä sosiaalihuollossa on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.