Kesäterveiset kaikille!

Aina sanotaan että kylläpä aika menee nopeasti.
Kotisivujen terveisissäkin kevättalvi on vaihtunut jo kesäksi ja vasta nyt ehdin rauhassa laittaa
kuulumisia teille kaikille ja se nolottaa.
Talviunesta herääminen on puheenjohtajalla tehnyt erityisen tiukkaa...
Tekemistä on varmasti kevään aikana riittänyt kaikilla, nyt tapahtumat ja kerhot
alkavat olla jo loppusuoralla. Kevään aikana on istuttu monenlaisissa
kokouksissa, työstetty hakemuksia, käyty kerhoissa, urheilemassa ja
retkillä. Ihan pian on loma ja ajatukset kivoissa kesäjutuissa.
Minulle on kevään ajalta jäänyt hyvä ja kiitollinen mieli siitä, että kaikkiin
tapahtumiin ja palavereihin on aina löytynyt muutamat tai useammat ihanat kädet
leipomaan, kirjoittamaan, auttamaan ja tekemään tätä yhteistä urakkaa.
Vaikka välillä uuvuttaa tarttua toimeen tai lähteä mukaan, kotimatkalla on hyvä mieli siitä että homma tuli hoidettua!

Osallistuminen yhdistyksen hommiin voi joskus ottaa voimille.
Vaatimukset äitinä, isänä, läheisenä, siskona, tai isovanhempana tuntuvat liiankin
suurilta ja kehitysvammaisen avun ja tuen ja ymmärryksen tarve on toisinaan
niin suuri ja toisaalta joskus ihan pieni mutta välttämätön ettei jaksa muuta.
Kiireen ja velvollisuuksien välissä kuitenkin liikutun siitä että huomaan miten valtava
määrä osaamista ja ymmärrystä ja potentiaalia meidän porukalla kuitenkin yhteensä on!

Liittokokouksessa luennoinut psykologi Annick Jansonin perusajatus
muistutti minuakin siitä, että me olemme lastemme ja läheistemme parhaat
asiantuntijat ja ne jotka tietävät ja jaksavat ja osaavat, edes hiukan paremmin,
heidän täytyy myös toimia. Jokainen voi tehdä jotakin mutta kaikkeen
ei onneksi tarvitse ryhtyä yksin. Meillä jokaisella on toisillemme annettavaa.
Minä päätin kokeilla Annickin ohjetta ja kysyä itseltäni:" Mitä minä voin tehdä tänään?"

Tuloksena viimeinkin kiitokset kesäterveiset teille jokaiselle!

Aurinkoa ja hymy, Päivi