Palveluasuminen pois kilpailutuspakon piiristä

Maanantai 12.5.2014 klo 19:59 - Sirkka Tuominen


ei_kilpailutukselle_.jpgOsallistuimme Levon  Annan kanssa perjantaina eduskunnan kansalaisinfoon, joka käsitteli hankintalain merkitystä vammaisten palveluissa, erityisesti asumispalveluissa.

Yleisesti luullaan, että EU vaatii asumispalvelujen kilpailuttamisen.

  • EU ei vaadi, mutta Suomen oma hankintalaki on Euroopan tiukimpia, joten vammaispalveluja, esimerkiksi palveluasumista, on alettu pakon edessä kilpailuttaa.

Suomen hankintalakia ollaan muuttamassa. Nyt olisi mahdollista jättää jotkut yleishyödylliset hankkeet, esimerkiksi vammaisten asuminen, kilpailutuksen ulkopuolelle. Tämä hieno mahdollisuus saattaa kuitenkin jäädä käyttämättä.

Kilpailutus karsii pois
pienet palveluntarjoajat

Kilpailutus on vasta alussa, mutta jo nyt on näkyvissä se, että yleensä kilpailussa menestyvät jättikokokoiset palveluntuottajat, esimerkiksi Mehiläinen. Sillä ja sen kaltaisilla on kansainvälinen omistuspohja, ja se voi näin ollen suunnitella veronmaksunsa niin, ettei veroeuroja juuri jää Suomeen.

Tuottajan valinnassa painaa kauniista sanoista huolimatta aina ennen kaikkea hinta.

Eräillä paikkakunnilla on jo nyt käynyt niin, että suuryritykset ovat saaneet järjestääkseen kaikki vanhus- ja vammaispalvelut, koska ovat tehneet halvimman tarjouksen. Paikalliset yhdistysten ja yksityisten omistamat pienet yksiköt eivät ole saaneet mitään, joten niiden on pakko lopettaa toimintansa. Mikä määrä työttömiä paikkakuntalaisia!

  • Miten mahtaa olla kolmen vuoden päästä, kun kilpailevia paikallisia pienyrityksiä ei enää ole?

Ovatkohan suuryritysten tarjoukset enää yhtä edullisia? Nehän voivat elää kolmisen vuotta vaikka alihinnoittelulla varmoina tulevista voitoista.

Palveluasumisen eurot
vyörynneet jättiyrityksille

Tiedotustilaisuudessa Sosiaalikehityksen Jukka Ohtonen  osoitti tilastoilla, miten mahtava määrä palveluasumista on ihan viimeisten vuosien aikana vyörynyt jättiyritysten käsiin. Jos se kehitys jatkuu, valtava määrä veroeurojamme siirtyy niille, eikä siltä tieltä ole sitten enää ole paluuta.

Kansainvälisillä jäteillä on käytössä juuri tarjousten tekemiseen erikoistuneet oikeusoppineet. Vaikka paikallisen palvelukodin toiminnanjohtaja olisi kuinka terävä ja ahkera, hän ei voi keskittyä pelkästään tarjouksen tekemiseen, koska kädet ovat täynnä muutakin työtä ja muutakin osaamista vaaditaan. Jos tarjouksessa  jokin asia on jäänyt huomaamatta, mitään ei ole enää tehtävissä.

Pienissä kaupungeissa ei myöskään yleensä kukaan virkamiehistä, esimerkiksi oikeusoppineista, voi keskittyä pelkästään tarjouspyyntöjen tekemiseen. Tämäkin sataa helposti jättifirmojen laariin. Tarjouspyynnön jättämisen jälkeen ei voi enää  korjauksia tehdä. Jos taas tarjouspyyntö tehdään yhdessä läheisten suurempien kaupunkien kanssa, on aika selvää, että siinä ei yksittäisen vammaisen tai pienen paikallisen palvelukodin tarjoamat edut paljon paina.

Nykyisen hankintalain mukaan esimerkiksi palveluasunnon tietty sijainti ei saa olla etukäteisvaatimuksena. Tästä seuraa ennen pitkää se, että vanhukset ja vammaiset eivät pääse asumaan kaupunkeihin, ei ainakaan keskustaan, koska on halvempaa sijoittaa asuminen sellaisille paikoille ja paikkakunnille, joihin ei muuten ole tungosta.

  • Saksalaiset lähettävät nyt jo vanhuksiaan Puolaan hoidettaviksi, koska siellä hoito tulee halvemmaksi. Tähänkö meilläkin ollaan menossa?

Erottaako virkamies
vammaisen sillasta?

Viime perjantain tiedotustilaisuuden paneelissa oli osallistujia kahdeksasta suurimmasta puolueesta.

Tilaisuuden loppupuolella, kun vaadittiin suoraa vastausta, he kaikki sanoivat kannattavansa sitä, että vammaisten asuminen säädetään uudessa hankintalaissa ns. SGEI-ryhmään kuuluvaksi eli yleishyödylliseksi hankkeeksi, jota ei ole pakko kilpailuttaa. Tämä olisi hyvä muutos. - Osa kyllä antoi vastauksensa aika pitkin hampain, mutta antoi kuitenkin. Lupausta ei saa päästää unohtumaan.

Jonkun puolueen edustaja oli kyllä huolissaan siitä, ehtiikö uudistus enää tähän lakiin, kun yleishyödyllisiä hankkeita ovat esimerkiksi myös sillat ja muut sellaiset. Virkamiehille voi tulla kuulemma vaikeuksia yksilöidä, mitä pitäisi jättää kilpailutuksen ulkopuolelle. Me Annan kanssa vähän ihmettelimme, onko virkamiehillä todella vaikeuksia erottaa vammaisten asuminen silloista ja asvalttiteistä. Meistä se ei ole yhtään vaikeata.

Vielä hankintalakiin voi vaikuttaa, mutta kiire on. Nyt jos koskaan on vaikuttamisen aika.

- - - - -

Kuvassa oleva tunnus kuului kampanjaan, jonka tarkoituksena oli tukea Kari Aallon ja Sami Helteen kansalaisaloitetta "Ei kilpailutukselle, kyllä ihmisoikeuksille".

Avainsanat: Hankintalaki, Kilpailutus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini